Muovi ja meret
Muovi ja sen ympäristövaikutukset ovat olleen erittäin näkyvästi esillä viime aikoina. Olemme kaikki nähneet kuvia ja videoita siitä millaisia vaikutuksia muovijätteellä on päätyessään luontoon.
Aiemmin tänä vuonna EU-parlamentti hyväksyi sopimuksen, jossa kielletään vuoteen 2021 mennessä mm. kertakäyttöiset muoviset ruokailuvälineet, lautaset, pumpulipuikot sekä pillit. Lisäksi EU:n jäsenmaiden tulee saavuttaa muovipullojen 90% kierrätystavoite vuoteen 2029 mennessä. Sopimuksen mukaan muovipullojen tulee myös sisältää vähintään 25% kierrätettävää materiaalia vuoteen 2025 mennessä ja vähintään 30% vuoteen 2030 mennessä. Muovia on käytännössä joka puolella, mitä voimme tehdä?
Mikä muovi on sitten se paras muovi?
Paras muovi on tuottamatta tai ostamatta jätetty muovi
Helpommin sanottu kuin tehty. On lähes mahdotonta tehdä ostoksia vähittäistavarakaupasta täysin muovittomasti. Pyri kuitenkin suosimaan ruokakaupassakin tuotteita, joiden pakkausmuovit on minimoitu ja hedelmiä ostaessa käytä paperipusseja. Muoveille kehitetään onneksi aktiivisesti korvaajia mm. sellusta, bambusta, viljasta ja tärkkelyksestä, joten vaihtoehtoisia tuotteita löytyy jo nyt.
Toiseksi paras on kierrätetty muovi
Muovi on maineestaan huolimatta hyödyllinen ja arvokas raaka-aine, jonka voi käyttää uudelleen. Muovin uudelleen prosessointi ei myöskään vaadi paljoa energiaa. Muovin kierrätys kannattaa ottaa tavaksi sekä kotona että työpaikalla.
Kolmanneksi paras on poltettu muovi
Vaikka muovin polttamisesta muodostuukin hiilidioksidipäästöjä, niin toisaalta muovien polttaminen ei tuota enää lisää päästöjä, jos sama energia olisi muuten tuotettu fossiilisilla polttoaineilla. Polttoenergiantuotannolla vähennetään kaatopaikalle päätyvän muovijätteen määrää ja samalla käytetään hyödyksi muovien sisältämä energia
Entä huonoin muovi?
Huonoin muovi on luontoon päätynyt muovi
On arvioitu, että yli 2 miljoonaa tonnia muoviroskaa päätyy meriin joka vuosi. Tämä aiheuttaa vuosittain miljoonan merilinnun sekä 100 000 merinisäkkään kuoleman.
WWF:n julkistaman raportin mukaan ihmisen elimistöönkin päätyy jopa 5 grammaa mikromuovia viikossa. Tuotevalintoihin kannattaa siis kiinnittää huomiota, sillä tällä hetkellä saatat syödä yhden pankkikortin verran muovia viikossa.
Jere Jokinen
QSS MANAGER